Muurame 27.4.2016

Kansallisen veteraanipäivän juhla

Arvoisat veteraanit ja veteraanien puolisot!

Hyvät naiset ja herrat!         

Minulla on kunnia tuoda Muuramen kunnan tervehdys tähän arvokkaaseen juhlaan.

Hyvät kunniakansalaiset, te veteraanit, lotat ja kotirintamaa sodan aikana ylläpitäneet.

Teidän sotien aikana tekemänne valtavan työn ansiosta olemme tänäänkin itsenäinen kansa muiden kansakuntien joukossa. Kiitän siitä kaikkien muuramelaisten puolesta.

Maamme on noussut ja jo useita vuosikymmeniä kuulunut teidän työnne ansiosta maailman parhaiden maiden joukkoon, mitattiinpa sitä sitten millä mittarilla tahansa. Te olette kaiken tämän kokeneet ja tiedätte muutoksen todellisen suuruuden omakohtaisesti. Me, jotka olemme syntyneet jo huomattavasti parempiin olosuhteisiin tässä hyvinvoinnin mallimaassa, voimme vain kuvitella, miten suuri muutos on todellisuudessa ollut.

Toivottavasti olemme luottamuksenne arvoisia ja osaamme pitää huolta ja kehittää isänmaatamme eteenpäin, sillä kaikki tämä hyvä, mitä olette saaneet aikaan, ei ole itsestäänselvyys. Sen viime vuodet ovat karusti osoittaneet.

Hyvät kunniakansalaiset

Kunniavelkaa on vielä jäljellä. Meidän nuorempien tehtävä on pitää hyvää huolta teistä. Teistä, jotka omalla sitkeydellänne ja taidoillanne olette taanneet meille itsenäisyyden. Lisäksi olette jälleenrakentaneet maamme sotien jälkeen ja maksaneet samanaikaisesti valtavat sotakorvaukset täysimääräisinä ja kaiken lisäksi vielä etuajassa.

Siksi, tänäkin päivänä, meidän jälkipolvien on syytä, kiitollisina uhrauksistanne, antaa teille kaikki apu ja tuki, jonka tarvitsette.

Tiedän, että avun pyytäminen tai sen saaminen ei ole teidän elämänne aikana ollut mitenkään helppoa tai yksinkertaista. Puheenjohtajanne kuvasi omassa puheessaan hyvin, kuinka henkistä, sosiaalista tai aineellista apua ei ole ollut aina saatavissa, vaikka tarvetta olisi ollut paljonkin.

Siitä huolimatta ja oikeastaan juuri sen takia pyydän nöyränä ja kiitollisena tekemänne valtavan elämäntyönne vuoksi, että jos vain mitenkään voimme vielä auttaa teitä, nyt jo yli 90-vuotiaiksi varttuneita, niin kertokaa tarpeenne. Tämä palvelulupaus on vähintä, mitä minä ja me muut jälkeläisenne voimme vielä tehdä hyväksenne.

Hyvä juhlayleisö.

Meidän on myös syytä kiittää sotaveteraanijärjestöjä niin Muuramessa kuin koko maassa. Niissä on vapaaehtoisesti tehty juuri sitä työtä, jota sodan kokeneet ovat tarvinneet ja jota sodan jälkeen köyhä maamme ei kyennyt tarjoamaan.

Tänä päivänä puhutaan eri yhteyksissä vertaistuen suuresta merkityksestä, on sitten kyse sairauksien hoidosta tai minkä tahansa elämänalueen tarpeista. Silloin, kun veteraanijärjestöt ovat päässeet aloittamaan oman työnsä, ei tainnut kyseistä sanaa olla olemassakaan. Mutta juuri sitä olette mitä suurimmassa määrin tehneet. Olette antaneet aineellisen avun lisäksi myös vertaistukea sodan kolhimille, jotta he ovat selvinneet omassa elämässään eteenpäin.

Nyt kun veteraanijärjestöjen työ on vähitellen päättymässä, voinen hyvin sanoa, että täysin palvelleena, on aika kiittää korvaamattoman arvokkaasta työstänne. Olette esimerkillänne olleet rakentamassa myös yhteiskuntamme palvelurakenteita. Monet kuntien ja valtion tarjoamista palveluista ovat syntyneet myös veteraanijärjestöjen tekemän työn ja esimerkin kautta.

Hyvä juhlayleisö.

Näillä sanoilla haluan toivottaa teille kaikille hyvää veteraanipäivää.

Joutsa 1.5.2010

Arvoisat vappujuhlijat, hyvät toverit!

 Kiitos kutsustanne. Minulle on kunnia olla perinteikkäässä vappujuhlassanne puhujana ja marssilla mukana.

Vapun vieton historia on hyvin värikäs niin syiltään kuin tavoiltaankin. Niin työläisillä, oikeistolla kuin opiskelijoillakin on ollut ja on edelleen omat syynsä juhlia vappua. Sinällään mielenkiintoista on, että Suomen ensimmäistä työväen vappua vietettiin 1. toukokuuta 1898 raittiusliikkeenä. Silloin tehtiin lakko alkoholin nauttimista vastaan. Kuten varmaan kaikki olemme huomanneet, tämä perinne on hiipunut jo kauan aikaa sitten.

Tämän päivän syyt juhlia vappua ovat kuitenkin edelleen erittäin kunniakkaat ja ehkä jopa tärkeämmät kuin pitkiin aikoihin.

Työväenliikkeen aikaansaannokset suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ovat historiallisesti kiistattomat. Ne ovat niin kiistattomat ja perusoikeuksia, että niistä on tullut nykypolvelle itsestäänselvyyksiä. Itsestään selvyyksiä, jotka oikeisto on nyt ottanut hampaisiinsa nimittäen monia niistä yhteiskunnan painolastiksi. Tätä ei sanota suoraan, mutta kovin kiihkeästi nykyhallitus on havittelemassa julkisen talouden kestävyyden nimissä monista peruspalveluista luopumista. Niitä ollaan muuttamassa markkinaehtoisiksi, ”rahalla saa” -palveluiksi.

Oikeus työhön reiluilla pelisäännöillä ei sekään ole enää itsestään selvä. 

Suomessa on tällä hetkellä lähes 300 000 työtöntä. Tämän hetken suhdannenäkymät näyttäisivät siltä, että työttömyyden kasvu on taittumassa. Varmaa se ei vielä ole, sillä lomautettuja on vielä hyvin runsaasti. Samaan aikaan kuitenkin työssä uupuvien määrä kasvaa. Tilanne, jossa toisaalla työhön halukkaat ihmiset eivät löydä työtä, ja toisaalla toiset kärsivät liiallisesta tai huonosti organisoidusta työstä, on kestämätön.

Nuorisotyöttömyys on kohonnut Suomessa erittäin nopeasti. Alle 35-vuotiaiden töihin osallistumisaste on Suomessa vain 31 prosenttia. Liian moni nuori jää ilman opiskelupaikkaa ja työhön pääsy venyy. Myös työkyvyttömänä on jo noin 20 000 nuorta. Nuorten masennus aiheuttaa vuosittain miljardien menot yhteiskunnalle, kun verotuloja ei kerry ja sairaus aiheuttaa hoitokustannuksia. (Kustannukset n. 1 m€/hlö)

Nuorten kohdalla porvarihallituksen kyvyttömyys ja haluttomuus näkyy kaikkein selkeimmin.Nuorisotyöttömyyden pahenevaa ongelmaa hallitus alkaa hoitaa, jälkijättöisesti, 77m€:lla. Tarve olisi vähintään 100m€ ja se olisi pitänyt aloittaa jo 1,5 vuotta sitten.Jos nuorisotyöttömyys todella jätetään näin huonolle hoidolle, tulee työvoimapula olemaan todellinen.

Se tulee olemaan Suomen kehityksen ongelma tulevina vuosikymmeninä suurten ikäluokkien eläköidyttyä. Mutta ei tällä hetkellä eikä vielä ihan lähivuosina muualla kuin sosiaali- ja terveysalalla. Juuri tämän tosiasian SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma nosti esiin keskustelussa työperäisestä maahanmuutosta. On maahanmuuttajien pettämistä houkutella heitä juuri nyt tänne, työttömiksi. Sanoisin pääministeri Vanhaselle, että se, jos mikä on vastenmielistä. Hallituksen tavoitteena on kuitenkin sellainen vastenmielinen ajatus, että Suomeen saadaan aikaan kahden kerroksen työmarkkinat. Kun myös valvontaa on nykyhallituksen toimesta heikennetty, saavat hallituspuolueiden vaalirahatukijat sen jälkeen rauhassa polkea suomalaisia työsuhteen ehtoja ja työlainsäädäntöä. Sanoisin, että aika vastenmielistä on tämäkin.

Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan työikäisen (15-64v) väestön määrä on kyllä vähenemässä vuoteen 2030 mennessä koko maassa 5 %. Joutsan seudulla valitettavasti tilanne näyttää vielä uhkaavammalta. Lasku on noin 28 %. Nuorten isien ja äitien olisi siis ryhdyttävä tekemään ahkerasti kotitöitä Joutsassakin, jotta syntyvyys saataisiin tuntuvaan nousuun. Vielä ennättää hyvin paikkaamaan omin voimin tulevaa työvoimapulaa.

Hyvät kuulijat!

Huomio Suomen tulevaisuuden osalta on kohdistettava tulevaan kasvuun ja olemassa oleviin vahvuuksiin. Uudet kasvualat syntyvät usein nykyisten toimialojen rajapintoihin. Alkutuotanto, kuten esim. maatalous tulee työllistäjänä supistumaan entisestään. Moni ansaitsee myös tulevaisuudessa elantonsa valmistavan teollisuuden kuten metalli-, puunjalostus- ja elektroniikkateollisuuden parissa.

Kovassa maailmanlaajuisessa kilpailussa pärjäämisemme perusta on tietotaidossa. Ja etenkin Keski-Suomessa meidän on keskityttävä ehdottomiin vahvuuksiimme, sillä meillä on kiinni kurottavaa keskimääräistä enemmän.

Vientiteollisuutemme vajaan 4 mrd€:n liikevaihdosta on haihtunut 1 mrd€. Ja mehän olimme mm. työllisyyden osalta jo ennen lamaa n. 2 % muuta maata jäljessä.  Kasvua pitäisi siis saada tulevina vuosina reilut  1 mrd€, jotta saisimme puntit muun maan kanssa tasan.

Siksi maakunnassa on valittu kärkiklusteriksi uudistuvat koneet ja laitteet. Toinen vahvuutemme on runsas metsien määrä ja sieltä löytyvä bioenergia. Bio- ja yleensäkin uusiutuvan energian teknologiassa kasvupotentiaalia on ehkä jopa eniten koska siinä ollaan maailman laajuisestikin ottaen vasta alkutaipaleella. Kolmantena kärkenämme on kehittyvä asuminen ja siihen liittyvä teollisuus.

Osaaminen ja sen lisääminen on siis keskeinen pohja Suomen menestykselle. Työvoiman osaamisesta ja työkyvystä on huolehdittava. Peruskoulun päättäneille on saatava mahdollisimman nopeasti opiskelupaikkatakuu. Samoin ammattiin valmistuvien työllistyminen ja työuran aikainen täydennyskoulutus pitää varmistaa. Tämä edellyttää valtiolta riittäviä panostuksia työllisyysmäärärahoihin. Laman tappoon tarvitaan elvytystä edelleen, nopeasti työllistävät investoinnit, asuntorakentaminen ja kilpailukykyä turvaavat tuet saavat talouden pyöriin lisää liikettä ja auttavat Suomen taantuman yli.

Hyvät kuulijat!

Meidän suomalaisten on pidettävä kiinni oikeudenmukaisuudesta. Oikeudenmukaisuus syntyy oikeudesta työhön, toimeentuloon ja tasa-arvoisiin julkisiin palveluihin.

Eriarvoisuus näkyy erityisesti tuloeroissa. Pienituloisimpien reaaliansiot ovat tällä hallituskaudella laskeneet. Myös terveyserot kasvavat. Suomea uhkaa työmarkkinoiden ohella kansan jakautuminen kahtia - niihin joilla menee taloudellisesti entistä paremmin ja niihin, joiden toimeentulo ja mahdollisuudet heikkenevät radikaalisti.

Kuntatalouden kriisi, siitä seuraava palveluiden heikkeneminen ja epävarmuus tulevaisuudesta työelämän epävakauden vuoksi aiheuttavat turvattomuutta. Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että hädän kohdatessa apu on lähellä. Nyt epävarmuus lisääntyy, kun kuntapalveluiden laatu rapistuu johtuen kuntien vaikeasta taloustilanteesta. Turvallisuuden järkkyminen nakertaa sitä, mikä on Suomessa arvokkainta, toisiamme ja yhteiskuntaa kohtaan tuntemaamme luottamusta.

PARAS-hankkeen on siis onnistuttava. Sosiaali- ja terveyspalvelut on ehdottomasti saatava riittävän tulokselliselle tasolle. Tuloksellisuus syntyy riittävästä ja oikein suunnatusta palvelujen määrästä ja laadusta. Oikea suunta palvelujen kehittämisessä on ennalta ehkäisy ja se on myös kustannustehokkainta. Perus terve pitää saada pysymään perus terveenä. Nykysysteemi hoitaa jotakuinkin kunnolla vain erikoissairaita. Siis oikeita asioita kyllä tehdään mutta liian myöhään.

Tässä myös Keski-Suomella on todellinen haaste edessä. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että sosiaali- ja terveyspiiri on maakuntamme kannalta ainoa tasapuoliset ja kaikille saatavissa olevat palvelut mahdollistava rakenne. Tämä todennäköisesti toteutuu, mutta Jyväskylän ”isännöidessä”, viivettä tulee paljon ja se tulee todennäköisesti kalliiksi etenkin maakunnan reuna-alueille.

Hyvät kuulijat!

Sosialidemokraattien suuri tehtävä on kääntää kehityksen suunta. Me haluamme eheyttää kansakunnan ja pelastaa hyvinvointivaltion.

Arvotavoitteiden, oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden toteutumisen edellytys on työ. Meillä ei ole varaa lukuisten ihmisten pysyvään syrjäytymiseen.

SDP on oppositiokaudellaan toistuvasti esittänyt laajamittaista yhteistyötä. Hallitus ei ole tarttunut yhteistyötarjouksiin, vaan päinvastoin pyrkinyt sanelemaan kehityksen suunnan. Hyväksi esimerkiksi käy eläkeiän nostoyritys. SDP sitoutuu vahvasti yhteistyöhön ja sopimiseen perustuvaan yhteiskuntamalliin. Samoilla keinoilla aikanaan nostimme maamme kilpailukyvyn maailman huipulle.

Samat lääkkeet tehoaisivat edelleenkin. Niitä pitää vain osata käyttää.

Hyvää Vappua ja tulevaa kesää kaikille!