Meneillään olevassa yli maan kulkevassa palvelujen uudistusmyllerryksessä on tärkeää muistaa, miksi niitä peruspalveluja ylipäätään järjestetään. Merkityksetöntä ei ole myöskään, miten palvelut järjestetään.

Viime vuosien keskustelussa on jostain syystä päivästä toiseen mantramaisesti toistettu, ettei Suomella ole varaa ylläpitää nykyisiä peruspalveluja. Ne kun on kalliita. Tässä keskustelussa oikeisto on sivuuttanut lähes täysin sen, miksi näitä palveluja on aikoinaan alettu järjestämään. Niin tehtiin siksi, että tajuttiin hyvinvoinnin lisäävän tuottavuutta. Parempi koulutus ja terveys vaikuttavat suoraan ihmisten toimintakykyyn positiivisesti. Pienen kansan etu oli saada kaikkien osaaminen hyödynnettyä. Pelkän eliitin panos ei siihen olisi riittänyt. Suomalaisten elintaso nousikin huikeasti 1960-luvulta 1990-luvulle saakka. Silloinen markkinatalousintoilijoiden järjestämä kotikutoinen lama notkautti postiivista kehitystä aika lailla. Nousu kuitenkin alkoi muutaman vuoden taantuman jälkeen 1990-luvun loppupuolella osin onnella ja osin taidolla. Tärkeimmät tekijät olivat Nokian nousu ja Lipposen hallitukset. Kasvua jatkui aina 2007-2008 USA:sta alkaneeseen pankkiromahdukseen saakka.

Siitä eteenpäin ei ole sitten mennyt ihan yhtä hyvin. Syylliset olivat oikeastaan samat kuin 90-luvun lopun nousuun mutta nyt kävi päinvastoin. Nokia tupeksi markkinajohtajana asemansa oikein kunnolla ja lopputapahtumat kaikki muistavatkin. Lisävauhtia antoi Vanhasen ja Kiviniemen hallitukset. Pahimman virheen teki kuitenkin Katainen ennen eduskuntavaaleja ja sitten pääministerinä 2011-14, kun meni sotkeutumaan työmarkkinaratkaisuun. Taustalla vaikutti myös tekemätön teollisen tuotannon rakennemuutos. Omistajat ei tehneet elettäkään reagoidakseen maailman tuotannon muutoksiin. Tulosta tehtiin, mutta porukkaa poispotkimalla. Tiputettiin siis väkeä kyydistä. Työntekijäpuolella oli vähän samaa ongelmaa. Kiellettiin ongelman olemassasolo. Sinällään ymmärrettävää, sillä tuotannon suunnasta päättää omistaja, ei työntekijä.

Miksi tämä historiakatsaus. Siksi, että samalla keinolla, kuin aikanaan Suomi nousi köyhästä maasta maailman kärkeen kaikilla mittareilla mitattuna, voi Suomi myös pysyä siellä keulapaikalla.

Kunnat ovat tehneet loistavaa työtä peruspalvelujen suhteen. Niin on oltava jatkossakin. Jotta saamme kaiken hyödyn hyvästä kasvatuksesta ja koulutuksesta, on myös pääomien omistajien kannettava kortensa kekoon ja hyödynnettävä osaaminen ja panostettava  tuotekehitykseen, tutkimukseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa.

Kun homma hoidetaan hyvin ja yhdessä sopimalla, ei silloin tarvita EK:n puheenjohtajan kaltaisia täysin vastuuttomia ja sopimusyhteiskunnan romuttamiseen tähtääviä heittoja. Eikä asiaa myöskään edesauta KT:n kuntien työntekijöitä kyykyttävät henkilöstöjohtamisen mallit. Yhteistoiminta vesittämällä ei luottamus kasva.

Nyt pitää tehdä älykkäitä ja pitkälle tähtääviä ratkaisuja ja antaa hyvin kuntalaisten asiat hoitaneille kunnille työrauha. Loput kunnat pitää saada koottua samaan kyytiin mukaan. Se on ainoa järkevä keino huolehtia, että kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus kantaa oma kortensa kekoon niin oman kuin yhteisenkin hyvinvoinnin eteen.