Kun reilut 2 vuotta sitten kirjoitin (Soteko susi? 26.10.2014) soteuudistuksesta tänne sivuilleni viimeksi, en olisi voinut millään uskoa, että sitä seuranneiden eduskuntavaalien jälkeen poliittinen päätöksen teko taantuu nykyiselle tasolleen.

Kaikki ne uhkakuvat, jotka tuolloin toin esille, näyttävät nykyisen hallituksen jääräpäisessä hankkeessa toteutuvan, vaikka niistä varoiteltiin jo edellisen version valmistelun aikaan. Pidän suurimpana syyllisenä tämän hetken tilanteeseen Kokoomusta ja sen sokeaa uskoa markkinoiden voimaan. Kansalaisia suorastaan huijataan valinnanvapaus -mantralla. Isojen kansainvälisten terveysfirmojen lobbarit ovat olleet todella ahkerina. Palvelujen yhtiöittämispakon seurauksena on tosi pullea tilipussi jo melkein tuloillaan muutamalle suomalaiselle entiselle sotea valmistelleelle poliitikolle, nykyiselle terveysfirman pomolle ja erityisesti näiden firmojen ulkomaalaisille osakkeenomistajille. Tuotot tullaan nimittäin maamme hallituksen suosiollisella avustuksella pumppaamaan maasta nopeasti ulos verottajan ulottumattomiin. Näin tehdään puhdasoppista oikeistolaista edunvalvontapolitiikkaa.

Toiseksi suurin ihmettelyä aiheuttava tekijä on, mitä ihmettä maakuntahallintouudistus tekee soteuudistuksen seassa? Ei mitään, mutta Keskustapuolue haluaa saada vuosikymmenien märän päiväunensa toteutumaan. Tältä osin kyse on pelkästä poliittisen vallanjaon halusta. Keskusta pyrkii betonoimaan oman asemansa vahvana maakuntapuolueena.

Kolmas syy tähän tilanteeseen on täysin kynnetön Soini ja populisteihin ja äärioikeistoon jakautunut persut. Puolue on ollut ihan samaa mieltä kaikesta, mitä kaksi muuta hallituspuoluetta on saanut päähänsä vaatia. Pääasia, että persut pysyy hallituksessa ja erityisesti Soini saa matkustella ulkoministerinä.

Surullisinta on se, että häviäjiä tässä kaikessa tulevat olemaan kansa ja maan talous. Odotan pelonsekaisin tuntein vuoden 2019 alkua. En todellakaan haluaisi olla pessimisti, mutta tällä menolla sotesoppa tulee olemaan nykyhahmotelmana toteutuessaan täyttä kaaosta, jossa pienimmät jäävät jalkoihin.

Onneksi asuinkunnassani Muuramessa ei tällaiseen vastaavaan hölmöilyyn ole vielä sorruttu. Toivottavasti ei jatkossakaan. Siitä kannattaa pitää jokaisen äänestäjän huoli tulevissa kuntavaaleissa.

PS. Positiivisen tästä blogikirjoituksestani olisi voinut tehdä se, että SSS-hallituksen päähenkilöt olisivat valvomisen sijasta nukkuneet erään synkän yön loppusyksynä 2015.